Lääketutkimusta terveyskeskuksissa

[Annarilla]

Kaisu Moilanen HS

http://www.hs.fi/m/paivanlehti/07112015/a1446803690856

Helsinkiläisistä on tulossa lääketutkimuksen koekaniineja. Helsingin kaupunki on aloittanut yhteystyön lääketeollisuuden kanssa.

Terveyskeskuksissa työskentelevät lääkärit saavat mahdollisuuden tehdä työn ohessa tutkimustyötä ja koekäyttää uusia lääkkeitä potilaillaan eli helsinkiläisillä terveyskeskuspotilailla. Aiemmin Helsingissä on tehty rokotetutkimuksia esimerkiksi neuvoloissa.

”Nyt helsinkiläisillä potilailla on mahdollisuus saada uusinta hoitoa”, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok) sanoo.

Kysymys on lääkkeistä, joita on testattu jo aiemmin, kertoo Lääketeollisuus Oy:n erityisasiantuntija Mia Bengtström. Mitä tahansa lääkkeitä lääkärit eivät voi potilaillaan kokeilla.

”Lääkkeiden tulee olla lääketieteellisesti perusteltuja.”

Lääketutkimuksen määrä Suomessa on romahtanut, kertoo Räty.

”Siinä pitää saada kasvua. Tämä on myös elinkeinopoliittinen kysymys. Me haluamme, että lääketeollisuus sijoittaa tänne muutakin kuin myyntiä, me haluamme tänne tutkimustoimintaa. Näin saamme korkeasti koulutetuille työtä.”

Yhteistyö antaa myös uusia näkymiä lääkärin työhön julkisella puolella. ”Näin varmistamme, että henkilökunta haluaa olla Helsingissä töissä. Moni lääkäri tekee tutkimustyötä tällä hetkellä vapaa-aikanaan, iltaisin tai öisin. Haluamme antaa siihen mahdollisuuden myös työaikana.”

Terveydenhuollon medikalisoitumista eli muuttumista entistä lääkevoittoisemmaksi, Räty ei yleisesti pelkää.

”Länsimainen lääketiede ei voi hoitaa potilaita ilman lääketeollisuutta ja on vaikea nähdä miten lääkkeitä saadaan markkinoille ilman, että niitä testataan ensin.”

 

[Annarilla]

Ajattelin, että jos laittaisin meiliä tuolle Rädylle. Hän nyt on tehnyt ja sanonut monenmoista, mutta hän pitää selvästi tätä lääkekehitysasiaa tärkeänä. Vaikka peruste voi hällä olla ennen kaikkea elinkeinopoliittinen, hän voisi kenties kuitenkin olla kiinnostunut ALS-potilaiden tilanteesta. Tuskin siitä olisi haittaakaan. Isomman mittakaavan viestintää aiheesta mietimme varmaan lähitulevaisuudessa.

 

[Tero N]

Hyvä ajatus Annarillalta ja kirjoituksen perusajatus on oikeaan suuntaan.

Päivän Hesari kirjoittaa ilmiöstä, joka mielestäni hannaa myös tuossa Neuraltuksen NP001 tapauksessa.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1446806684530?jako=92b95158d142c97220ea8f551dedadb5

 

[Annarilla]

Heinämaan kirjoitus on erinomainen ja valitettavan totta niin monessa.
Merkitykset ovat ihmisyyden ydintä.

 

[Tero N]

Ylen versio:

http://yle.fi/uutiset/helsinki_ja_l...erveyskeskuksen_asiakkaista_koekaneja/8434052

 

[Annarilla]

Jos ja kun päädymme viemään Neuraltus-asiaa julkiseen keskusteluun, tämä on hyvää taustoitusta.

 

[Annarilla]

HS Mielipide tänään - tähän kannattaisi ehkä tarttua ja jatkaa omalla tekstillä, eikö?

http://www.hs.fi/m/paivanlehti/10112015/a1447049501536


Kliiniseen tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista


Mielipide Julkaistu 2:00




Kuuntele


Helsingin Sanomat (Kaupunki 7.11.) kirjoitti helsinkiläisistä tulevan ”koekaniineja”, kun terveyskeskuspotilaat voivat osallistua kliinisiin tutkimuksiin.

Kliiniseen tutkimukseen osallistuminen on kuitenkin aina vapaaehtoista. Potilaalle on selvitettävä kansantajuisesti tutkimuksen taustat, tarkoitus ja riskit ennen päätöksentekoa. Koekaniineilta sellaista tuskin edellytetään.

Uusien lääkkeiden kehittäminen vaatii kliinisiä tutkimuksia. Tämä on ollut selvää ainakin niille Parkinsonin tautia sairastaville potilaille, joiden tapaamisissa olen käynyt kertomassa omasta lääkekehityshankkeestamme.

Potilas, joka sairastaa vakavaa tautia ja jonka hoidossa on merkittäviä puutteita, osaa toki arvostaa lääkekehitystä enemmän kuin toimittaja, jonka tehtävä on arvioida kaupungin päätöksiä kriittisesti. Toimittajan soisi silti miettivän asiaa myös potilasnäkökulmasta.

Toki on monenlaista lääkekehitystä. Pahimmillaan lääketeollisuus pyrkii myymään turhia lääkkeitä. On myös sairauksia, kuten Parkinsonin tauti, jonka hoidossa on vakavia puutteita.

Lisäksi on tauteja, joihin ei ole hoitoa, kuten lihaksia rappeuttava ALS-sairaus, johon kuolee yleensä 2–5 ihmistä vuodessa. Perhetuttavalle todettiin parikymmentä vuotta sitten diagnoosin jälkeen: ”Mene kotiin kuolemaan.” Saman tuomion saa edelleen noin 140 suomalaista vuodessa.

Olisikohan ALS-potilaalla motivaatiota osallistua kliiniseen lääketutkimukseen? Jos suomalainen perustutkimus löytää kiinnostavan ALS-lääkeaihion, haluttaisiinko sitä tarjota vapaaehtoisille potilaille Suomessa vai annetaanko se suosiolla vaikkapa ruotsalaisille?

Kun HS yleistää kliinisten lääketutkimusten osallistujat koekaniineiksi, se muokkaa Suomen ilmapiiriä kielteisemmäksi ja hankaloittaa suomalaisten vaikeasti sairaiden potilaiden mahdollisuuksia saada uusinta hoitoa. Toivoisin HS:n sen sijaan tutustuvan Suomessa suunnitteilla oleviin lääkekehityshankkeisiin ja auttavan potilaita omaisineen vaikean kysymyksen edessä: kannattaako juuri minun osallistua juuri tähän lääketutkimukseen?

Pekka Simula

toimitusjohtaja

Herantis Pharma Oyj

 

[toomas]

Kyllä tähän PITÄÄ EHDOTTOMASTI tarttua. Tuossa on keskustelunavaus, jollaista ei edes tilaamalla saa.

 

[Tero N]

KYLLÄ.
Kuolleisuus vuositasolla alssissa taitaa ollaa luokkaa 130-140.

 

[Annarilla]

Minäkin voin laatia tekstin, vai pystyiskö, haluisko Riku? Vielä erikseen voi miettiä, kenen nimissä laitetaan.
Lisäys: 2000 merkkiä on nuo tekstit, ellemme sitten laita ihan lyhyttä alle 700. Ehkä pidempi olisi parempi, pystyisi hieman selittämään tilannetta.

 

[rmattila]

Tee vaan jos on sopiva flow päällä. Mulla on nyt vähän liikaa myöhässä olevia hommia että saisin keskityttyä.

 

[toomas]

Syy, miksi Simula kirjoittaa aiheesta, lienee tämä tutkimusaihe: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153238

Herantiksen sivuilla: http://herantis.com/pipeline/cdnf-amyotrophic-lateral-sclerosis/

 

[rmattila]

Omien ajatusteni osalta viittaan tuohon (ml. kommentti): http://mattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200224-hengilta-suojelua

 

[Annarilla]

Tällainen teksti lähti tarjolle Hesarin mielipidepalstalle:


Herantis Pharman toimitusjohtaja Pekka Simula (Mielipide 10.11.) jatkoi keskustelua kliinisistä lääketutkimuksista (Kaupunki 7.11.) ja otti esimerkiksi ALS-taudin, johon ei ole parantavaa hoitoa ja joka johtaa kuolemaan yleensä 3–5 vuoden kuluttua diagnoosista.

Suomalaisten ALS-potilaiden kannalta tilanne on erityisen lohduton: Suomesta käsin ei käytännössä ole mitään mahdollisuutta päästä mukaan hoitokokeiluihin, joita on maailmalla runsaasti.

Ajankohtaisena esimerkkinä mainittakoon Neuraltus-yhtiön NP001-lääke, joka on amerikkalaisissa ns. kakkosvaiheen kokeissa lopettanut sairauden kehityksen osalla potilaista. 25 %:lla ALS-potilaista oireiden eteneminen pysähtyi hoidon aikana täysin.

Neuraltus on nyt ilmoittanut saattavansa lääkkeen saataville valikoiduissa Euroopan maissa Managed Access -ohjelman periaatteiden mukaisesti. Edellytyksenä on, että maasta löytyy asianmukainen lääkäritaho ohjelmasta huolehtimaan.

ALS-tutkimuksen tuki ry. on ollut yhteydessä yliopistosairaalojen neurologeihin ja kysynyt, voitaisiinko myös Suomesta osallistua tämän lääkkeen kokeiluun ja tutkimiseen. Vastaukset ovat olleet yksiselitteisen kielteisiä.

Perusteilla olevat harvinaissairauksien hajautetut tutkimuskeskukset todennäköisesti mahdollistavat tulevaisuudessa hoitokokeiluihin pääsyn myös suomalaisille ALS-potilaille. Tässä tulee kuitenkin kulumaan vuosia.

ALS-potilaiden tilanne osoittaa myös, että tarvitaan nopeutettu, kevennetty ja korkeampiriskinen lääkehyväksymismenettely nopeasti tappaville sairauksille. On ilmeistä, että erilaisen riskiprofiilin sairaudet vaativat erilaisen riskiprofiilin hyväksyntämenettelyt.

Lääkärien vastaukset kyselyihimme ovat tuoneet esiin, miten työlästä, byrokraattista ja juridisesti mutkikasta lääkekokeiluun mukaan lähteminen olisi. ALS-potilaalle asia on yksinkertainen: onko nopeasti tappavaa, toimintakyvyn vievää sairautta kärsivällä oikeus ja mahdollisuus kokeilla hoitoa, joka saattaa pidentää hänen elämäänsä – ja auttaa ehkä tulevaisuudessa muitakin?


Riku Mattila
Varapuheenjohtaja, ALS-potilas

Annarilla Ahtola
Puheenjohtaja

ALS-tutkimuksen tuki ry.

 

[toomas]

Tämän päivän Ylen TV-uutisissa puhuttiin asian tiimoilta. Aihe alkaa noin kohdasta 8min 45 sek: http://areena.yle.fi/1-2396431?autoplay=true

 

[Tero N]

Keskustelua viriää, hyvä merkki.

 

[Annarilla]

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijo...arvitsee+nopeutetun+laakehyvaksymismenettelyn

 

[Annarilla]

Laitan myös tänne faceen linkittämäni kiinnostavan uutisen syövän hoidon kehittymisestä. Suuntaus on oikea.
http://yle.fi/uutiset/syovan_hoito_..._tutkimus_tuo_uutta_toivoa_potilaille/8478058

 

[Annarilla]

Mielipidekirjoituksemme julkaistiin tänään myös Satakunnan Kansassa! Ei ole nähtävillä verkossa, mutta tässä kuvina.

 

[icebear]

Harvinainen ALS uutinen uutissyötteissä:
http://www.arvopaperi.fi/kaikki_uut...inaislaakestatuksen-als-laakeaihiolle-6536033
Kuulostaa hyvältä:
"Euroopan lääkevirasto puoltaa harvinaislääkestatusta Herantis Pharman CDNF-lääkeaihiolle amyotrofisen lateraaliskleroosin (ALS) hoitoon."
Mutta:
"Harvinaislääkestatus ei vapauta yhtiötä kliinisistä lääketutkimuksista, joissa lääkeaihion tehokkuus ja turvallisuus tulee osoittaa. Se takaa kuitenkin erilaisia etuja kuten viranomaiskäsittelyyn liittyviä maksuhelpotuksia ja tieteellistä neuvontaa sekä pidennetyn markkinayksinoikeuden."
Ja:
"Lääkeaihion eteneminen myyntilupaprosessiin vie vielä vuosia."

Eli tämä status on vain lääkefirmaa varten eikä auta potilasta ollenkaan.